Olen huomannut, että viimeisen vuoden aikana, jolloin elämään on tullut hirveästi uusia mielenkiinnonkohteita, olen lukenut paljon uusia kirjoja ja katsonut hirveästi dokumenttejä ja elokuvia, jotka ovat nyt päässäni yhtä harmaata massaa. Olen kyllä saanut paljon uutta tietoa, mutta se ei ole mitenkään hyvässä järjestyksessä päässäni. En esimerkiksi muista mitä Food inc. elokuvassa tapahtui, koska sekoitan sen täysin muihin samasta aiheesta käsitteleviin elokuviin. Tämä ei tarkoita etteikö elokuva olisi ollut hyvä, minä en vain ole joutanut huomioimaan sitä tarpeeksi kaiken muun tietotulvan hukuttamana. Mikään yksittäinen kirja tai elokuva ei vain ole päässyt sen oikeuttamaan erikoisasemaan, koska hotkin ja mietin aina seuraavaa juttua, mikä listallani odottaa. Olen suorastaan estänyt minkään kolahtamasta minuun! Elämästäni on puuttunut se ihana yksinkertaisuus, missä ihmettelen ja ihailen pieniä asioita hiljalleen tutkien.
Vastaani on kävellyt jo monta kertaa viime päivinä sana irtipäästäminen. Olen koittanut pohtia mitä sana oikeasti tarkoittaa, koska minulle se on ollut hyvin epäselvä. En oikeastaan ole hirveästi edes pohtinut miksi minun pitäisi vapautua eli päästää irti. Vapautua mistä?
Vuosien varrella olen kuvitellut aina että minulta puuttuu hirveä määrä asioita, joiden saaminen tekisi minut onnellisemmaksi tai tyytyväisemmäksi elämääni. Todellisuudessa tavaraa, harrastuksia, ihmisiä, asioita ja tunteita on ollut liikaa. Olen elänyt jatkuvassa ähkyssä ja kiireessä kykenemättömänä näkemään hyviä asioita elämässäni, joita on ollut siellä seassa ihan lukematon määrä. Olen nyt vihdoin tajuamassa, että minun ei suinkaan tule hankkia lisää asioita vaan pikimmin luopua tai vain yksinkertaistaa. Pysähtynyt olotila on ollut seurausta siitä, että hamstraa koko ajan lisää sen vain hukkuessa kaiken vanhan sekaan tai tulvinut pois, eikä suinkaan siitä ettenkö olisi ollut liikkeessä. Uutta tietoa ei ole mahtunut eikä muutos ole ollut mahdollinen. Kattilani taisi tulla täyteen jo aikaa sitten. Mietin siis miten voin vapautua?
Elääkseen onnellista elämää ihminen tarvitsee aika vähän. Olen miettinyt mikä tai mitkä asiat minulle ovat käyneet tarpeettomaksi ja mistä olen valmis päästämään irti. Osa voi olla hyvinkin konkreettisia asioita, kuten televisio tai harrastus joka ei enää tyydytä. Samoin jotkin ihmissuhteet voivat joutua vaakakupille ja osalle ennen hyvin läheisistä ihmisistä ehkä joutuu sanomaan hyvästit. Jokaiselta löytyy myös varmasti turhaa tavaraa, joka estää hyvien asioiden mahtumisen tai esillelaittamisen tilalle. Tästä hyvänä esimerkkinä on meidän keittiö, joka sisältää monia vempeleitä ja astioita, joista vain osa on minulle tarpeen. Seurauksena on jatkuva epäjärjestys ja ahtaus. Tässä kohdin on kuitenkin otettava asunnon muut asujat huomioon, eikä viedä mikroa ja leivänpaahdinta kysymättä kierrätyskeskukseen. Haluan kuitenkin pitää vielä kiinni sovusta ja rauhasta. :)
Konkreettisten asioiden lisäksi on myös paljon muita juttuja, kuten asenteet ja tunteet, joita voi yrittää kyseenalaistaa ja jopa päästä eroon kokonaan. Joidenkin käsitysten muuttaminen auttaa myös luopumaan konkreettisista asioista. On ihana huomata, ettei oikeastaan tarvitse jatkuvasti uusia vaatteita, kirjoja, elektroniikkaa, sisustuselementtejä tai parempaa palkkaa. Konkreettisista asioista luopuminen voi taas puolestaan helpottaa vapautumaan asenteista ja tunteista. Tästä seuraa positiivinen kierre. Mikä helpotus minulle olikaan, kun vihdoin uskalsin päästää irti entisestä työstäni ja samalla pelosta mitä ihmiset/sukulaiset siihen sanovat. Nyt minä olen vapaa tekemään mitä haluan. Vapautuminen negatiivisista tunteista ja asenteista voi olla todella antoisaa. Mitä kaikkea kivaa minulla vielä onkaan edessä!
Oma irtipäästämisen listani on vielä keskeneräinen ja tietysti hyvin henkilökohtainen. Barbara Bergerin kirja on muistuttanut minua oikeudesta olla selittelemättä tai puolustelematta valintojani kenellekään, koska emmehän me itsekään aina tiedä miksi olemme tällaisia kuin olemme ja haluamme tiettyjä asioita. Jotkut asiat vaan käyvät ajan kanssa turhiksi ja sisintään täytyy kuunnella senkin uhalla, että se voi tarkoittaa isoja muutoksia elämässä. Irtipäästäminen voi kuitenkin olla pelkästään ajatuksista ja asenteista luopumista. Ulkoinen elämä voi pysyä täysin entisen näköisenä oman maailmankuvan ja samalla koko (sisäisen) elämän muuttuessa täysin. Tämä on ihan ihmisestä kiinni. Koska vastustaminen ja entiseen takertuminen vain väsyttävät, tulee meidän punnita irtipäästämistä jatkuvasti uudelleen. Mikä sinulle on juuri nyt tarpeellista ja mistä sinä olet valmis luopumaan?
