Ajatuksia David Wolfen luennosta

Perjantai ilta ja lauantai menivät kuunnellessa superfood gurua David Wolfea Helsingin Balderinsalissa. Pää on vieläkin vähän tokkurassa kaikesta tietomäärästä ja uusista ajatuksista, joten toivottavasti tästä postauksesta saa jotain tolkkua.

Ensimmäinen luento alkoi siis perjantaina ja ilta jatkui luennon jälkeen suklaabileiden muodossa. Minun täytyy tunnustaa, että olin sen verran innoissani tulevasta illasta, että minua oikein jännitti, silleen hyvällä tavalla. Uskalla innostua -ryhmä ja joukko vapaaehtoisia olivat tehneet hienoa työtä järjestelyjen kanssa. Esimerkiksi luentopaikka Balderinsali oli valotettu tunnelmallisesti ja esittely/myyntitiskit olit laitettu järkevästi. Plussaa oli se, että kaikille oli jaettu muistiinpanovälineet, mikä olikin kovasti tarpeen. Myös ruokailua oli mietitty laatua unohtamatta, joten tarjolla oli pirtelöitä, suklaata, superfoodeja, herkkulounas, maistiaisia yms. Teknisten laitteiden kanssa oli ilmeisesti vähän ongelmia ja se olikin sääli juuri bileosuudella, koska David soitti ja lauloi istuen lattialla, enkä minä (eikä moni muukaan) nähnyt mitään ihmismassan takaa. Heijastus screenille olisi ollut melkoisen tärkeää. Mutta laulu kuulosti hyvältä ja yleisökin osallistui. Ilta jatkui tanssien ihan suklaan ja pakurikääpäteen voimin. Suklaata olisi kyllä saanut olla enemmän!

Kokonaisuudessaan luennot olivat mielenkiintoisia, vaikka lauantain aamu kymmenestä ilta kahdeksaan istuminen ja uuden asian vastaanottaminen olikin melkoinen haaste perselihaksille ja aivokapasiteetilleni. Etukäteen olimme pohtineet mitä ihmettä David voi luennoida niin kauan, ja ajattelinkin että tulossa on mahdollisesti jotain workshop tyylisiä juttuja. Perjantain luentojen jälkeen (mikä oli vasta hipaisua aiheeseen) aloin ymmärtämään, että asiaa olisi kyllä riittävänyt vielä vaikka useammaksikin päiväksi. David esitti asiansa mielenkiintoisesti ja ainakin itsestäni tuntuu että sain paljon uutta ajateltavaa, tosin ehkä vähän ristiriitaisiakin ajatuksia. Ei varmaan auta kuin kyseenalaistaa jälleen kerran omat ajatukseni ja koittaa löytää sisäinen rauha.

Vaikka olen seurannut näitä raaka- ja superfood juttuja jo yli vuoden ajan, kertoi David paljon juttuja mistä en ole koskaan kuullutkaan. Ja osa niistä jutuista mitä olen kuullut tulivat vähän tutummaksi. Mukavaa oli se, että hän jaksoi hehkuttaa ihan niitä yksinkertaisia asioita, kuten lähdevettä ja pakurikääpää. Itselleni ainakin tuli sellainen olo, että ne molemmat saavat jatkossa kuulua tiiviisti elämääni vaikka se lähteellä käyminen voikin olla haasteellista ilman autoa... Siispä toivon että jos oot menossa lähteelle tai pakurinmetsästykseen, ota mutkin mukaan! (puh: 041-4390702) Makselen kyllä mielelläni bensoista. Innostusta siivitti huimasti sekin, että koko yleisölle jaettiin lähdevesipullot, mikä oli tietenkin mukava yllätys. Harvoin näkee ihmisiä niin innoissaan vedestä.

Jatkossa mikäli luentoja vielä järjestetään olisi mielestäni ehdottomasti parempi jakaa lauantain pitkä päivä kahteen osaan. Osa loppupäivän asioista meni vaan yksinkertaisesti ohi kun ei enää jaksanut ottaa uutta vastaan. Davidin energiamäärää sai kyllä ihmetellä, sillä mies käytti lähes kaikki tauotkin jutellen ihmiselle ja vastaillen kysymyksiin. Lauantaina pitkän päivän jälkeen hän jäi vielä jatkamaan vastailua. Minäkin yritin käydä vielä kuuntelemassa, mutta totesin ettei päähäni enää mene lisää matskua. Rajansa se on herkuillakin.
Nyt sitten vois kaivaa omat muistiinpanot esiin ja koittaa palauttaa asioita mieleeni. Opiskeltavaa riittää.

5 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista, kiitos jutusta. Olisi kiva kuulla vielä lisää, mitä uutta tai ristiriitaista ym. kuulit?

    VastaaPoista
  2. Ristiriitaisia tuntemuksia herätti eniten markkinointiosuudet (joita oli kyllä yllättävän vähän) maadoittumisesta ja joistakin Davidin kehittelemistä superyrtti/foodi valmisteista yms. Minä jaksan aina olla epäileväinen, jos joku hehkuttaa omia tuoteitaan tai tuotteita josta hyötyy jotenkin rahallisesti. Siinä maistuu aina rahastus, vaikka joskus tuote on oikeasti hyvä... Ei oikein tiedä kenen sanaan enää uskoa tässä sairaassa maailmassa. Liian monesti on tuntunut että on joutunut huijatuksi terveysväittämillä.

    Sitten oma ajatteluni siitä että ruoan tulisi olla mielellään aina lähiruokaa (tai ainakin painottua siihen) joutui vähän horjumaan kaiken Davidin esittämien asioiden johdosta. En oikein osaa selostaa mitä ne väittämät oli, mutta tuli hassu olo, että ehkä jotain on tosiaan hyvä raahata ulkomailtakin, varsinkin jos sairastaa jotain. Ehkä ihan kaikkea ei saa Suomesta, mikä voisi parantaa tai ylläpitää horjuvaa terveyttämme. Mutta se vähän vielä kaihertaa. Itse korvaisin aina mieluummin ulkomaisen supertuotteen kotimaisella vastineella ja lisäisin tällä omavaraisuuttamme. Olo ei ole kovin "vapaa" jos joudun tekemään enemmän töitä saadakseni superfoodeja, jotka maksaa aika paljon. Onneksi hän myös hehkutti näitä meidän kotimaisiakin supereita kuten nokkosta, pakuria ja takiaista. Nämä ovat vieläpä meille ilmaisia, jos vaan jaksaa kerätä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Wolfe -viikonlopun kuulumisista! Ilmeisesti teillä oli siis antoisat päivät siellä =).

    VastaaPoista
  4. Kiitos tarkennuksista Maija. Olen sun kanssasi samoilla linjoilla noissa kysymyksissä. Ja siihen slow-elämään, jota vietän, kuuluu alhainen tulo- ja siten menotasokin, enkä aio muille töihin mennä ostaakseni ja kuluttaakseni kaikenlaista kallista, joka ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole välttämätöntä. Ja hyvin harva asia on. Luonnosta saa tosiaan vaikka mitä ja vieläpä ilmaiseksi. Takiaisesta olisikin kiva kuulla lisää joskus, jostain.

    Minusta perusterveys luodaan ja ylläpidetään aika yksinkertaisilla asioilla ja ruoka-aineksilla. Hienosäädöt sitten erikseen tarpeen mukaan.

    VastaaPoista
  5. Suvi: Oli kyllä mieleenpainuva kokemus. En vaihtais pois. Oot varmaan kuullut parhaat palat jo muiltakin. :)

    Pellon pientareella: Ihan samaa mieltä. Nyt kyllä kiinnostuin Davidin luennon innoittamana luonnonlääketieteestä ja yrteistä. Ainahan ne tosin on jonkin verran kiinnostaneet Ehkäpä sieltä löytyis supervoimaa ja parannuskeinoja.

    Takiaisesta haluaisin minäkin tietää enemmän. Ymmärsin, että nokkonen ja takiainen ovat hyvä piin lähde, jotka yhdistettynä vielä magnesiumiin (David hehkutti suklaata hyvänä magnesiumin lähteenä) on hyvää luustolle, toisin kuin kalsium jota pitäisi enemminkin yrittää poistaa kehosta kuin tankata lisää.

    Suklaasta (kaakaosta) syntyi jonkin verran keskustelua ja David totesi itsekin että ei se kaikille sovi. Jotkut ovat sille myös oikeasti allergisia, kuten muillekin pavuille/pähkinöille.

    VastaaPoista