Coach joka oikeasti potkii perseelle

Hoplaa. Viimeisestä kirjoituksestani on kohta kuukausi. Mihin se aika katoaa?
Tammikuu on kyllä ollut melkoisen toimintarikas johtuen remontista, muutosta uuteen asuntoomme, kamalasta yrjötaudista ja vanhempien vierailusta. Siinäpä se tammikuu olikin tiivistetysti. Nyt pitäis vielä sisustaa.

Se että en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa ei kyllä johtunut ajan puutteesta vaan lähinnä jäsentelemättömistä ajatuksista, joita en ole saanut kirjalliseen muotoon.

Olen aloittanut Health coach opintoni ja ne ovat vieneet mennessään. Koulutukseen kuuluva "oma" coachini järkytti minua ruoskivalla tyylillään ja pisti minut tekemään pieniä muutoksia arkeeni. Vajaan tunnin keskustelun perusteella sain tuomioksi sen, että olen vähän aikaansaamaton ajelehtija (mikä on täysin totta). Lisäksi sain noottia maitotuotteiden käytöstä sillä kärsin allergioista. Periaatteessa siis en saanut mitään uutta tietoa, mutta keskustelu pisti käyntiin jotain. Ainakaan maitotuotteita en ole enää käyttänyt ja muitakin pieniä muutoksia olen soveltanut elämääni.

Huomaan että minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut omaa patistelijaa. Voi olla että olen saanut ohjeita ja kehoituksia ystäviltä ja perheenjäseniltä, mutta heille on niin helppo sanoa joo joo, ja tehdä sitten ihan kuin itse haluaa. Kun täysin tuntematon ihminen käskee sinua ja tiedät hänen vieläpä olevan oikeassa, on tilanne aika hämmentävä. Näkyykö minun heikot kohtani noin selvästi? Ainakin se pistää ajattelemaan.

By the way, uuden asuntomme pihalta aukeaa mahtavat lenkkeilymaastot! Kävin tänään vähän tallaamassa hiihtolatuja kävellen (hyi minua) vaikka pakkanen paukkuukin. Ehkä saisin ostettua sukset, latu ois nyt just niin lähellä ettei mulla ole enää muuta tekosyytä olla menemättä kuin se, ettei niitä suksia ole. Voisko joku vihjata tästä mun coachille että se ruoskis mua tässäkin asiassa? Toisaalta reippailu kävellenkin on jees. Oikeastaan mä oon aina inhonnut hiihtämistä. Ääh. Katsotaan.

3 kommenttia:

  1. Ihanaa Maija, kuulostaa niiiin hyvältä <3

    VastaaPoista
  2. Joskus ulkopuolinen lempeä potku persuksille tekee terää! Jos se saa aikaan lievästikin epämukavan olon, tietää, että se on osunut oikeaan eli arkaan paikkaan.

    Sinänsä kylläkään elämä ei ole suoritus, joten myös päämäärättömälle oleilulle on sijansa - oleilusta nauttiminen kertoo, että ihminen osaa elää hetkessä ja sehän on ainoa mikä on; tämä hetki. Jos koko ajan mielessä pyörii esim. tulevaisuus, tämä hetki ainutkertaisine kokemuksineen jää elämättä.

    Olen joskus miettinyt, että miksiköhän ihminen ottaa usein enemmän todesta ulkopuolelta tulevat ohjeet kuin sisäisen tietonsa.

    Osittain se johtuu varmaan mukavuusalueella pysyttelemisestä.

    Sinulla on ollut rankka ja antoisa tammikuu - toivottavasti helmikuussa sinulla on sopivassa suhteessa inspiroivaa tekemistä, iloa ja rentoutumista!

    VastaaPoista
  3. Jaana: Osa kuulostaa hyvälle, se yrjötauti ei. :P

    Neitoinen: Arkaan paikkaan se kyllä osui vaikka tämäkin asia oli minulla jollakin tasolla tiedossa ja mietinnässä. Se mukavuusalue tosiaan vetää puoleensa ja näkyy aikaansaamattomuutena. Nyt sitten opetellaan tasapainoa aikatauluttamisen ja vapaan olemisen välillä. Kalenterikin on tullut kaivettua esiin. Outoa.

    Mukavaa helmikuuta sinullekin!

    VastaaPoista