Koostetta ja tilitystä

Tämä tulee nyt n. kuukauden myöhässä, mutta minä olen vihdoin virallisesti Health Coach! Vuosi on ollut rankka, erikoinen ja kuitenkin mahtava. Koulutus on laajentanut ajatteluani terveydestä, opettanut valtavasti (tosin eri tavalla kuin kuvittelin koulun alkaessa) ravitsemuksesta, antanut rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja opettanut mitä kokonaisvaltainen oikeasti tarkoittaa. Oma ruokavalioni on muuttunut vuoden aikana paljon ja nimenomaan rennompaan suuntaan. Huomioni on kiinnittynyt enemmän ensijaisten ruokien äärelle eli asioihin, jotka ruokkivat minua lähinnä henkisesti. Olen huomannut, että elämässä on valtavasti mielenkiintoisia asioita ja tämä ero on valtava siihen teinityttöön, joka ajatteli ettei hänellä ole mitään intohimoa elämässään.

Nyt kuitenkin jälkeenpäin ajateltuna huomaan miten väsynyt olen ollut monistakin syistä ja viimeinen kuukausi on mennyt lähinnä leväten ja tehden asioita, jotka ovat tuntuneet hyviltä. Olen jopa pitänyt rakastamastani tanssiharrastuksesta vähän taukoa (tai tanssinut harvemmin), että voin mennä töiden jälkeen rauhassa kotiin ja vain olla. On ollut luksusta lukea kirjoja, katsoa elokuvia, laittaa ruokaa ja käydä raikkaassa pakkasillassa kävelyllä. Sen lisäksi olen lomaillut, oikeasti ollut vapaalla. Tuntuu, että voimani alkavat vähitellen palata.

Pari Wildeä ja minä, Tarton ainoan terveyskahvilan edessä.

Itse koulu ei ole syy väsymiseeni vaan omat paineeni, mitä olen matkan varrella itselleni asettanut. Samaan aikaan työmääräni terveyskaupassa on kasvanut enkä ole voinut vaikuttaa tähän mitenkään. Olen osa-aikatyön vankkumaton fani ja nyt se on viety minulta, yllättäen.

Yrityksen perustamisen ultimaattinen tavoitteeni on ollut saada lisää vapautta ja vapaa-aikaa. Haluaisin monen muun lailla irrottautua nykyisestä työstäni ja tehdä enemmän asioita, jotka tuntuvat omilta. Eikä pidä ymmärtää väärin. En mitenkään inhoa nykyistä työtäni, tuntuu vain että sitä on liikaa ja että kaipaan jo uusia haasteita. Ongelmana on vain se, että yrityksen pyörittäminen töiden ohella käytännössä tuo paljon lisää työtä ja stressiä eikä lopputulos ole ollenkaan sitä mitä haluaisin. Valmennan tällä hetkellä paria henkilöä ja huomaan, etten kovin montaa valmennettavaa jaksaisikaan kerralla päätyöni ohella. Sen lisäksi on paljon "näkymätöntä" työtä, johon saa kulumaan valtavasti aikaa. Markkinointi, paperityöt, suunnittelu ja ehkä eniten turha stressaaminen ovat asioita jotka kuluttavat. Nyt viimeisen parin kuukauden aikana esimerkiksi en ole jaksanut markkinoida ollenkaan ja tulos on selvä. Uusia asiakkaita tulee tietysti nolla. Töiden lisääminen jotta töitä voisi vähentää, tuntuu kyllä tällä hetkellä aika ironiselta.

Blogin kirjoittamisen osalta olen kokenut monenlaisia kummallisia paineita. Tarve olla ammattimainen on vähentänyt intoani kirjoittaa ja höpistä niistä asioista jotka kiinnostavat. On vaatinut paljon aikaa tajuta, etten minä ole yritykseni myötä muuttunut superihmiseksi eikä minun sellaista tarvi esittää.