Raakailun päättyminen ja ajatuksia

Onpas hyvä olo. Takana on kaksi viikkoa raakaruokailua, jonka päätin tänään jo aamulla syömällä ihanaa kaipaamaani luomuruisleipää!

Omalta osaltani 100% raakailu jäi siis menneisyyteen johtuen siitä, ettei olotilani ollut merkittävästi erilainen kuin ennenkään. Lisäksi huomasin kaipaavani myös muuta ruokaa. Sääntö, jonka mukaan en saa syödä jotain tiettyä aiheuttaa vain turhia mielihaluja "kielletystä". Ruokavalioni koostuu pitkälti (raaoista) kasviksista muutenkin, joten ero normaaliin ei ole huikea, mutta ajatuksena kiellot eivät toimi minulle. Uskon, että kaksiviikkonen oli loistava kehon puhdistaja ja huomasinkin päänsäryn lisäksi lisääntynyttä limaneritystä. Eli siis suomeksi sanottu räkää. Mahakin toimi paremmin kuin ennen. Jatkossa voisin pitää puhdistuskuureina mieluummin pirtelö- tai mehupäiviä aina silloin tällöin.

Yksi syy täyden raakaravinnon noudattamisen lopettamiseen on tietenkin myös sosiaalisuus. Kirjoitin aiheesta jo edellisessä postauksessani ja tunne sen kuin vahvistui. Tunsin voimaakkaasti ruokavalioni rajoittavan käyttäytymistäni ja elämääni, joka aiheutti tietenkin stressiä. Aina piti miettiä eväitä ja sitä, mitä laittaa seuraavaksi likoamaan/itämään yms. Jatkan kyllä edelleenkin idättämistä ja liottamista, mutta koska syön myös muuta, eivät ne ole niin iso osa ruokavaliotani. Ja ennen kaikkea ne eivät tunnu pakollisilta.

Tänään minulla onkin ollut ihmeesti virtaa nimenomaan ruuanlaittoon. Päivän menuun kuului salaattia, itsetehtyjä falafeleja, hernetuuvinkia (keitettyjä herneitä, suolaa, intiaanisokeria), (raakaa) cashew majoneesia, luomupunaviiniä ja jälkkäriksi suklaassa dipattuja ananaksia/mangoja/pähkinöitä/rypäleitä. Ihanaa!

Raakaruokailu on ollut mielenkiintoinen tutkimuskohde. Moni on varmasti laihtunut ja saanut hyvää oloa muutettuaan ruokavalion raa'aksi, mutta mietin itse, että syitä hyvän olon saamiseksi raakailun avulla voi olla myös muita. Se, että syö terveellisesti noin muuten, mutta ei aseta itselleen mitään varsinaisia sääntöjä, antaa myös luvan silloin tällöin ostaa mitä tahansa paskaa. Siitä huolimatta voi sanoa syövänsä terveellisesti. Joillakin tämä "lupa" voi olla jokapäiväinen, joten varsinaista "terveellisen" rajaa on vaikea vetää. Raakaruokailija ei voi mussuttaa jatkuvasti snickers-patukkaa ja väittää olevansa raakaravinnolla. Tästä johtuen raakaravintoa syövä elää yleensä paljon terveellisemmin jo muutenkin kuin muuten vain paljon kasviksia syövä henkilö. Raakailun hyvänä (ja huonona) puolena on sen ehdottomuus. Se, että sanot syöväsi vain raakaa ruokaa nostattaa toki monien kulmakarvoja. Toisaalta he eivät tuputa sinulle kahvipöydässä puolipakolla keksiä ja pullaa. Kasvissyöjänä esimerkiksi on helpompaa kuin silloin tällöin lihaa syövällä. Silloin on olemassa selvät säännöt, jotka itse ja muut ymmärtävät eikä niitä tarvitse jatkuvasti perustella tai miettiä.

Tarkoituksenani on opetella seuraavaksi muutama takuuvarma raakaruokaohje, joita voin aina tarpeen tullen helposti tehdä. Mikäli jollakulla on ehdottaa helppoja, halpoja ja hyviä tuorekeittoja (ruokalasku on ollut viime aikoina turhan iso) tai muuta hyvää raakaruokaa, otan vinkkejä innolla vastaan. Käyttämäni reseptit eivät vieläkään ole muistissani, joten kauppareissulla unohdan aina jonkun perusaineksen. :( Noh, pikkuhiljaa.

4 kommenttia:

  1. "Raakaruokailija ei voi mussuttaa jatkuvasti snickers-patukkaa ja väittää olevansa raakaravinnolla"

    mutta raakaravinnollakin voi vetää hetkittäisiä "övereitä" (kuten esim. Quinoan Heidikin on joskus henkilökohtaisista kokemuksistaan kertonut) ;)

    Itse taisi tulla nyt viikonloppuna syötyä vähän turhankin paljon pähkinöitä ja makiaa hunajan/rusinoiden/muiden makeuttajien muodossa, kun innostuin kokeilemaan raakaruokajälkkäreiden tekoa. Tosin tänä aamuna ei poikkeuksellisesti (verrattuna esim. perushiilareilla vedettyyn överiin) ollut minkäänlaista oiretta, että viikonloppuna ja siis myös edeltävänä iltana olisi tullut minkäänlaista "överiä" vedettyä. Mitä nyt vatsa oli vähän "tiukemmassa" kuin normiaamuina - muttei mitään tietoa esim. turvotuksesta, unisuudesta tms. mitä yleensä seuraa liiasta "hiilaritankkauksesta". :)

    No joo, mutta eipä tuo taida sitä faktaa kumota, etteikö raakaravinnolla elävä todennäköisesti elä yleisesti paljon terveellisemmin kuin "normikansalainen". Eikä se tarkoitukseni ollutkaan. ;)

    Kaipa kaupan HeVi-osaston perusaineksista (perinteisistä porkkanoista, kesällä halvoista tomaateista yms.) saa aina väkerrettyä jotain raakailuun sopivaa... Mun tuntuma tähän juttuun on ollut se, että melkein mitä tahansa voi heittää tehosekoittimeen sekaisin ja hyvää tulee, kunhan seuraa tiettyjä perusohjenuoria ja miettii vähän, mitkä maut sopivat yhteen. No, sellaista mun kokkailut on muutenkin aina olleet. Improvisointia eikä lopputuloksella niin väliä, kunhan ei tarvitse muille kokkailla ;D

    Quinoan Heidiltähän tuli just yhden viherkeiton ohje. Yritän itse kerätä (ihan omaa elämääni helpottaakseni) näistä raaoista ruoista jonkinlaista arkistoa, johon palata kun mielikuvitus ei itsellä enää riitä. Suosittelen sinulle myös samaa.

    VastaaPoista
  2. Raakaravinnolla voi tosiaan herkutella (ja aivan liikaa), sitä en voi kiistää. :) Tietenkään sekään ei ole terveellistä, mutta voittaa perinteisten herkkujen överit mennen tullen. Pikku hiljaa toivottavasti oppii löytämään rajansa, aiemmassa ruokavaliossa se ei oikein onnistunut. Itselläni ainakin oli tapana se, ettei karkkipussia voinut jättää kesken, oli pussin koko mikä tahansa. Nyt raakaherkuilla raja on voinut tulla eri tavalla vastaan eikä tosiaan samanlaista huonoa oloa ja "morkkista" ole ollut aikoihin. Ähkyä kylläkin.

    Arkiston kerääminen onkin hyvä vinkki, kiitos! Onnistuneet versiot pitäisi tallentaa (vaikkapa tänne), koska valitettavasti ei kokeilut aina ole niin makunystyröitä hiveleviä. Ja välillä kaipaa "taatusti hyvää" vaihtoehtoa. Improvisointi on kyllä hauskaa, mutta vieraille en uskalla tarjota kuin hyväksi (ennalta) todettua versiota. Eikun kokeilemaan. :)

    VastaaPoista
  3. p.s. jos sulla jo löytyy reseptiarkisto ja haluat jakaa sieltä edes yhden hyvän, otan ilolla vastaan.

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa aika tutulta tuo rajojen hakeminen :)

    Netissähän rupeaa jo olemaan aika hyviäkin suomenkielisiä blogeja, joita varmasti tiedät itsekin paljon. Sieltä sitten vaan keräilemään hyviä reseptejä.

    Mulla ei ole vielä raakakeitoista kokemusta (en ole uskaltanut vielä :D), mutta esim. eilen tein älyttömän hyviä raakaleipäsiä. Pistän osoitteen tuohon alle. Jotain kiinnostavia ohjeita olen yrittänyt kerätä "Vielä kokeilematta" -listan alle, ehkä sitä kautta löydät muita hyviä ruokablogeja. :)

    http://gadogado.vuodatus.net/blog/2348982/semi-raw-porkkana-tillileipa/

    VastaaPoista