Aiemmasta rasvaprosenttimittaus järkytyksestä toipuminen kesti aikansa, mutta tällä kertaa mittalaite oli vähän tarkempi ja minua imartelevampi. Ihan kiinnostavia juttuja siellä näkyi. Ne mihin itse kiinnitin huomioita ovat kehon vajaa proteiinitilanne (?) ja käsien heikko lihaskunto. Positiivisena oli sisäelinrasvan alhainen määrä ja muutenkin ihan kelpoarvot jos sitä lihasmassan heikkoutta ei lasketa.
Ei kai se auta kuin alkaa jumpata käsiä! Nestettä on kehossa myös vähän liikaa, joten hikoilu voisi tehdä useammin terää. Ehkä mä oon vähän liioitellut sen suolatankkaamisen kanssa.
Sitten loppuun ikäviäkin asioita nimittäin mun mehukone hajos. Mä en ala!
Saapa nähdä millainen show sen takuun kanssa tulee, mutta ei auta. Nyt on tosi orpo olo, kun mehustin levisi ja blenderi yskii. Ehkä universumi vihjailee että mun pitäis syödä useammin ulkona... Onnistuu. :)
